Kesä on vielä - uusia kuvia Hatanpäältä

Joka vuosi yhä aikaisemmin ihmiset puhuvat kaupungissa syksystä. Tänä vuonna kuulin sen jo heinäkuun alussa, kun puhuttiin iltojen pimenemisestä ja villapaidoista. Näitä puheita kuulee kauppojen kassoilla ja bussipysäkeillä nykyisin joka vuosi keskellä parasta kesää. En muista, että olisin vielä 20 vuotta sitten ja sitä ennen kuullut vastaavia puheita. Eivätkö ihmiset pidä kesästä?

Hatanpään puiston venelaituri iltapäivällä 27. heinäkuuta 2024.

Etelä-Suomessa illat alkavat pimetä elokuussa, vaikka ei aikaisin illalla niin kuin talvella. Koulut alkavat pian ja monille se merkitsee 'syksyä' kuten myös lomalta paluu takaisin työelämään. Koulut alkoivat ennen vasta syyskuun alussa, olisikohan siitä jäänyt ihmisille se mielikuva, että syksy tulee sitten kun koulujen kellot alkavat soida? Joillekin syksy jo alkaa kun päivät alkavat lyhentyä juhannuksen jälkeen, vaikka ne lyhenevät hitaasti. Täällä aurinko nousi tänään jo aikaisin aamulla klo 4.51 ja laskee vasta klo 22.09.

Syksy ei ole luonnossa vielä.

Hatanpään rantapolun varrella on penkkejä. Tunnelma oli rauhallinen vaikka puisto on suosittu.

Luonnossa syksy on sitten, kun puiden lehdet värjäytyvät ruskan iloisiin väreihin ja linnut kokoontuvat parviin lähteäkseen muuttomatkalle. Yleensä se tapahtuu syyskuussa. Lokakuussa puut ovat tiputtaneet lehtensä ja oksat ovat paljaina. Ensilumi on usein satanut täällä lokakuun puolessa välissä, mutta pysyvä lumi on yleensä laskeutunut maahan vasta marras-joulukuussa. Eli juhannuksesta laskien lumen tuloon on lähes puoli vuotta vielä aikaa. Pohjoisessa Suomessa on vähän erilainen sykli.

Kaupat alkavat mainostaa syysvaatteita ja koulutarvikkeita jo kesällä, mutta se on vain kaupallista, eikä liity luonnon kiertokulkuun.

Kävin taas viime viikonloppuna Hatanpään arboretumissa ja kävelin rantapolkuja pitkin ihaillen  kimmeltäviä Pyhäjärven aaltoja ja siellä seilaavia veneitä. Kesätuuli oli suloisen lämmin, mutta ei tukahduttava. Ruusut kukkivat vielä ruusutarhassa ja iloisia kesähäitä vietettiin kartanossa. 

Suosittelen lämpimästi nauttimaan kesästä sen viimeisiin hetkiin saakka, sillä syksyä riittää sitten syys-marraskussa kolme kuukatta. Katselkaa puita, niin kauan kun ne ovat vihreitä, on kesä, säästä riippumatta. Kesän voi aistia kaikilla aisteilla kun menee ulos siitä nauttimaan. Kaupungeissakin on puistoja ja rantoja, missä voi kesästä nauttia.

Kirkkovene Pyhäjärvellä. Pirkan Soutu-tapahtuma.
Kuva on otettu vasten aurinkoa, siksi näyttää maisema tummalta, vaikka oli vasta noin klo 17.

Hatanpään kartanon puistoa vanhoine puineen.

Arboretumin kaunottaria

Tämän ruusun lajike on Kotiliesi ja omenat alkavat kypsyä.

Maataloudessa elokuu on sadonkurjuuaikaa ja metsissäkin on satoa poimittavaksi. Elokuu on  kesäkuukausi loppuun asti, satoi tai paistoi. Kaunista, virkeää ja luonnonläheistä elokuuta kaikille!

Takon tehdas Tampereella ja näkymä Pispalanharjulta

Onkohan kukaan tehnyt miniatyyritalona historiallista tehdasta? En ole koskaan missään nähnyt, vaikka siitä voisi saada aika mielenkiintoisen vanhoine työkaluineen ja pienet työntekijät sinne ahertamaan.

Tässä kuvassa on oikea ja vielä toiminnassa oleva Takon kartonkitehdas Tampereen ydinkeskustassa. Vanhojen tiilitehtaiden piiput on Tampereen keskustalle tunnusomainen näky, mistä on ehkä joillekin ulkopaikkakuntalaisille syntynyt väärä kuva Tampereesta. Eräs muualta kotoisin oleva kirjoitti netissä, että Tampere on 'nokinen kaupunki' ja luulenpa, että hän perusti näkemyksensä juuri tehtaan piippujen kuviin. Jotkut vanhat tehtaat eivät ole enää tehdaskäytössä, vaan tiloissa on muuta toimintaa. En sanoisi Tamperetta 'nokiseksi', vaikka tietysti keskustassa on liikennettä ja Tampereen uudehko raitiovaunu eli 'ratikka' myös liikennöi Hämeenkatua pitkin. Olen kerran testannut ratikan matkustajana ja se oli miellyttävän tasaista ja nopeaa kyytiä.

Tampere on kokonaisuutena katsoen vihreä kaupunki, joka sijaitsee kahden ison järven välissä, Näsijärven ja Pyhäjärven. Tampereella on 34 yleistä uimarantaa, joista osa on pieniä ja osa vähän isompia rantoja. Kuuluisin ranta on Pyynikin uimaranta lähellä keskustaa. Kaiken kaikkiaan Tampereen kunnan alueella on noin 160 järveä. Katso myös alempi kuva Pispalanharjulta.

Tampereen Takon tehdas keskustassa 2024. Kuva: oma.

Talvinen kuva Pispalanharjulta. Kuva: Wikipedia, sallittu jako.

Pispalanharjulta näkyy Pyhäjärvi ja Näsijärvi, tässä kuvassa on Pyhäjärvi. Luulen, että kuva on otettu Pyykkimettästä, joka on pieni puisto harjulla. Pispala on taitelijoiden suosima vanha asuinalue, joka rakennettiin alun perin työläisille, mutta on nykyisin arvostettu alue sen maisemien ja historian tähden. Pispalassa on kirjailija Lauri Viidan museo, joka sijaitsee hänen isänsä rakentamassa puutalossa. Noin 1970-luvulla Pispalan ihanat puutalot aiottiin purkaa kaupungin toimesta ja rakentaa tilalle tasakattoisia tiilitaloja. Onneksi Pispalan asukkaat vastustivat hanketta ja alueen kaunis historiallinen ilmapiiri säilyi. Työläiset saivat aikoinaan rakentaa talonsa kuinka päin halusivat ja se antaa oman viehätyksensä Pispalan rinteen maisemiin.

Tampereen maa-alueen pinta-ala on 524,89 ja vesistön 164,70 neliökilometriä. Tampereen ilmasto on mantereinen, mutta isot järvet tuovat siihen merellisiä vaikutteita järvien suunnasta puhaltavien tuulien muodossa. Tampere on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, Helsingin ja Espoon jälkeen. Tampereen jälkeen suurimpia ovat Vantaa, Oulu ja Turku. Tällä hetkellä Tampereen alueella on 255,050 asukasta ja joka vuosi asukasluku kasvaa.

Tampereen raatihuone

Tampereen raatihuone eli kaupungintalo sijaitsee keskustorin laidalla vastapäätä Tampereen Teatteria ja vanhaa kirkkoa. Raatihuoneen edessä on historiallinen suihkulähde. Mielestäni keskustori on kaunein silloin, kun siinä ei ole aidattua kesäterassia, vaan toriaukio on tyhjä. Poikkeuksena joulutori, jolloin idylliset myyntikojut, jouluvalot ja iso kuusi koristavat toria. Tori on päällystetty kivilaatoilla, ei asfaltilla. Tampereen pormestari pitää yleensä uuden vuoden puheen keskiyöllä raatihuoneen parvekkeelta. Tampereella on nyt kohtalaisen uusi pormestari, joka astui virkaansa viime vuonna 2023. Hän on kokoomuslainen, 78-vuotias Kalervo Kummola, joka myös jääkiekkovaikuttajana ja kansanedustajana tunnetaan.

Tampereen raatihuone heinäkuussa 2024

Kuvia Hatanpään kartanosta ja arboretumista

Tampereen Hatanpäällä, Pyhäjärven rannalla, on arboretum ja vanha kartano. Arboretumissa on Ruusurinne, jossa kasvatetaan ruusupensaita ja jaloruusuja vihreän nurmikentän molemmin puolin.

Hatanpää kartano, Tampere, Finland

Hatanpään kartanossa on kahvila, jossa myydään suolaisia ja makeita vohveleita.

Hatanpään kartanosta voi lukea täältä: https://hatanpaankartano.net/kartano/

Hatanpään kartanoa sisältä.

Kartanon naisten wc.

Kartanon mailla on myös tämä uusgoottilaistyylinen huvila.

Villa Idman, eli Idmanin huvila, eli Hatanpään huvila.

Huvilan lasikuistia.

Huvilan terassia.

Muutama arboretumin ruusu 

Kartanon takana on puisto ja Pyhäjärven rantamaisemat.

Sunnuntaikävelyä Tampereen Viinikassa

Tässä postauksessa on kuvia Tampereen puutarhakaupunginosasta, Viinikasta, joka on noin 1,5 km kävelymatkan päässä Tampereen keskustasta. Virallisesti Viinikan alueen nimi on Tampereen 23. kaupunginosa. Viinikkaa alettiin rakentamaan vuonna 1914 Hatanpään kartanon entisille maille. Viinikan vieressä on pieni Iidesjärvi, jossa on ainakin ollut lintutorni lintujen tarkkailua varten, en tiedä, onko se vielä siellä. Viinikan keskellä sijaitsee vuonna 1932 käyttöön otettu Viinikan yksilaivainen kirkko, jonka 50 metrin korkuinen torni näkyy kauas ympäristöön. Kirkko edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia ja funktionalismia. 

Vaikka Viinikan vieressä sijaitsee vilkas Lempääläntie, alueen syvemmissä osissa liikenteen melua ei juuri kuule, ainakaan näin sunnuntaisin. Kävellessäni siellä oli ajoittain ihan hipihiljaista, vain tuulen suhina puissa ja lintujen laulu kuului. Kuvista ei voi täysin nähdä vanhojen puutarhapihojen, puuaitojen, kukkaistutusten tai lasikuistien pitsiverhojen lumoa, koska yksityisiä pihoja ei saa valokuvata. Useimmat talot näyttivät olevan siistissä maalipinnassa. Voin vain kuvitella, kuinka hyvät sisäilmat noissa hengittävissä puutaloissa on. 

Pihat tehtiin ennen kunnon kokoisiksi, joihin mahtuu marjapensaita ja omenapuita tuottamaan satoa, eikä naapurin ikkunat ole heti vastapäätä. Runsas kasvillisuus antaa yksityisyyttä ja tunnelmaa pihoille, joissa lasten on hyvä leikkiä ja aikuisten kestitä kesävieraita.

Viinikan kirkon torni näkyy talojen välistä.

Viinikan poikkikadut ovat rauhallisia ja hyvin siistejä.
Ei roskan roskaa missään.

Lintujen liverrystä ja ruusujen tuoksua.

Talot on rakennettu hyvään järjestykseen suoriin riveihin.

Pieni vilkaisu rantapolulle.

Viinikan puisto on pitkä ja suora, vanhojen puiden varjostama alue, jossa on kaksi kävelytietä ja muutama penkki. Helteellä on viilentävää kävellä ihanien puiden lempeässä varjossa. Olen aina kuvitellut Viinikan puistoon pyöreän, huvimajan muotoisen jäätelö/kahvikioskin ja sen ympärille muutaman pöydän tuoleineen. Se olisi kiva, mutta liekö se olisi kannattavaa toimintaa, koska puisto on yleensä aika hiljainen. Ehkä puisto on eheämpi kokonaisuus ilman kioskia. Viinikan puiston molemmin puolin on kauniita, idyllisiä puutaloja.

Taloja Viinikan puiston vieressä.

Viinikan pitkä puistoalue.

50 m korkea Viinikan kirkon torni.

Verkkainen kesäsunnuntai Viinikassa. 🌸

Viinikan leikkipuistoa.

Tampereelle kiitos, että vanhoja asuinalueita on vielä säilytetty. 

Niissä me näemme Tampereen historiaa ja puutaloalueissa silmä ja sielu lepää.

🌹🌹🌹🌹🌹

Kuvia Tampereen Tallipihalta ja pari pientä löytöä nukkekotiin

Kävin Tampereen Tallipihalla tänään, kun sää oli puolipilvinen, mutta sopivan lämmin. Tallipihalla on vanhoissa puurakennuksissa putiikkeja ja pihalla on pupuja, kanoja ja poneja lasten iloksi. Pihalla oli ennen myös vanhan ajan karuselli, jota ei ole enää. Alueella on myös terassikahvila ja sisäkahvila. Kahvilan sisältä tuli ulos asti ihana kanelipullan tuoksu, mutta kävin tällä kertaa terassilla jäätelöllä.

Kuvia Tallipihalta:

Tallipihan rakennuksia kadulta katsottuna.
Muistan lapsuudesta tuollaisen rinkelin muotoisen leipomon kilven, mutta eri paikkakunnalta.

Sisäpihalta toisesta suunnasta. Vasemmalla on lahjapuoti ja oikealla kahvila.

Terassikahvilan keskellä on iso vaahtera, johon on ripustettu värikkäitä palloja.

Tallipihan poni Kingi, 16 vuotias ruuna, Shetlanninponi.

Tallipihan poni Tiuhti, 12-vuotias ruuna, Shetlanninponi.

Kanala

Pupula

Musta kani Pupulassa

Lahjapuodin ikkunassa Elisabetit vilkuttavat käsiä. Valo saa kädet liikkumaan.

Toisen lahjapuodin ikkuna.

Kolmannen lahjapuodin ulkopuolella asetelma kaapissa.

Vaunutallissa on yleisölle wc:t.

Suklaapuoti on tänä kesänä panostanut kukkakoristeluun.

Tässä puodissa myydään kotimaisia miniatyyrejä 💛

Seuraavat kuvat ovat tämän puodin sisältä.

Saippuoita.

Pehmoleluja, kortteja ja muuta kivaa.

Tikkuaskiin tehty tonttujen sauna ja hyllyssä vetoleluja.

Miniasetelma 1

Miniasetelma 2

Ja paras hyllykkö viimeisenä; miniatyyrikalusteita! Varsinkin takat ovat hienoja.

Suomessa valmistettuja takkoja ja huonekaluja koossa 1:12.

Lähikuva takoista.

Vaikka nuo valmiit takat ovat tosi hienoja, ostin itselleni vähän haastetta; Gepetton vaneriosat takkaan. Gepetto valmistaa koottavat vanerituotteet Kangasalla, Tampereen naapurikaupungissa.

Gepetton vaneriosat takkaan.

Tämän jälkeen kävin vielä Kirpputori Silinterissä Tampereen Koivistonkylän Prismassa ja sieltä löytyi pieni valkoinen norsu. Se päätyi Willa Helmen olohuoneeseen. Koivistonkylän vanhan asuinalueen lempinimi on Koikkari. Sieltä on lähtöisin monta kiekkolegendaa, siitä voi lukea Wikipediasta. 

Valkoinen kipsinorsu koristaa nyt Willan olohuonetta.

Gepetton takasta sitten lisää kuvia, jos sen maalaus ja kokoaminen minulta onnistuu. En ole ennen tehnyt noita koottavia kalusteita. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

PS: Kysyin luvan kuvien ottamiseen putiikin myyjältä.

💚💙💛