Pitsimatto Ruusulassa ja vierailu tohtorin talossa

"17.9.1850 - Rakas Päiväkirja" 

"Tämä tapahtui viime sunnuntaina, ennen vierailuamme Anna rouvan luona. Harjoittelimme Emman kanssa hyvää käytöstä ennen kyläilyämme tohtorin talossa. Opetin Emmaa niiaamaan ja näytin siinä esimerkkiä. Yhtäkkiä Emma kirkaisi ja alkoi kikattamaan. Tämä johtui siitä, että Roosa kissa ilmestyi yhtäkkiä omia aikojaan huoneeseen. Olin varmaankin jättänyt kyökin ikkunan raolleen ja kissa oli kiivennyt siitä sisään. Tällä kertaa Roosa tuli puskemaan meitä jalkoihin, ilmeisesti se on jo kiintynyt meihin.

pitsimatto

 

Emme olleet käyneet tohtorin kodissa koskaan ennen, vaikka asuimme heillä vuokralla. Asuntomme oli eri päässä taloa omalla sisäänkäynnillä ja sairaita varten heillä on erilliset vastaanottotilat. Anna rouva tuli ystävällisesti meitä ovelle vastaan, niinkuin hyviin tapoihin kuuluu. Hän vei meidät pieneen vihreään salonkiin, jossa tarjoiltiin teetä ja pikkuleipiä. Emmalle annettiin herukka-karviaismehua ja makea nekku. Pian sen jälkeen Emma ja Regina lähtivät yhdessä leikkimään Reginan isolla nukketalolla.

Keskustelimme ensin säästä ja Anna rouva kysyi Henrikistä, milloin hän saapuu Elisabet - laivansa kanssa kotisatamaan. Vastasin, etten tiedä, koska myrsky on hidastanut matkan kulkua. Anna rouva ihmetteli, kuinka jaksan olla yksin niin pitkiä aikoja, kun Henrik on merillä. 'Minulla on niin paljon puuhaa, että aikani kuluu nopeasti', vastasin hänelle. Hän neuvoi minua ottamaan palvelusneidin, niin työtaakkani helpottuisi. Anna rouva sanoi, että meidän asemamme velvoittaa meitä hankkimaan oman palvelijan. Kerroin, että pesetän kyllä pyykkimme pyykki-Iitalla, joten sen verran saan kyllä apua. Ja kerroin myös, että naapurini auttavat minua pihatöissä.

Siitä keskustelumme siirtyi viimekertaiseen pyykki-Iitan tapaamiseeni. Kehuin Anna rouvalle, että Iita tekee aina hyvää työtä, mutta viime kerralla kun tapasin hänet sattumoisin torilla, hänellä oli paha yskä. Kyselin silloin hänen vointiaan ja hän valitti, että koko heidän perheensä oli sairaana ja muut perheenjäsenet makasivat kuumeisena kotona peiton alla. Iitan perheeseen kuuluu mies ja seitsemän lasta. Kysyin Iitalta, ovatko he käyneet tohtorin luona, tai onko sisar käynyt heitä tutkimassa. Iita kertoi, ettei heillä ole varaa niin suureen lääkärilaskuun, kun kaikki ovat yhtäaikaa sairaana. Iitan mies, Kustaa Kaaponpoika, kuljettaa vettä taloihin ja lakaisee katuja, mutta nyt kun mieskin on sairaana, ei niitäkään tuloja perheellä ole. Iita oli vielä kuumeisenakin pessyt pyykkiä konsulille.

Kerroin Anna rouvalle, että voisin maksaa osan Iitan perheen lääkärilaskusta, jos tohtori tai sisar voisi käydä siellä heitä tutkimassa. Vein jo aiemmin heille mustaherukkamehua, tuoretta leipomaani leipää ja meidän lasten pieniksi jääneitä vaatteita. Anna rouva lupasi kysyä asiaa mieheltään, tohtori Frans Wallinilta, heti kun hän tulee sairaskäynniltä kotiin. Hän arveli, että se kyllä varmaankin käy ja he lähettävät sitten osan laskusta meille. Tänään on tiistai, eikä laskua ole vielä tuotu.

Mietin tuota palvelusneiti asiaa, että tottuisinko siihen, että palvelija seisoisi esiliinassaan koko ajan jossain taustalla, odottamassa käskyjä ? Hehän kuulevat ja näkevät kaiken, mitä ihmisten kodeissa tapahtuu. Olen joskus kuullut juttuja, että jotkut palvelijat eivät osaa pitää asioita itsellään. Tohtorin perheen palvelija Selma on kyllä rehti, eikä tietääkseni juoruile. Olisihan se kyllä hienoa, kun vain soittaisi pientä kelloa ja ateria tuotaisiin valmiina pöytään. Palvelijat seuraavat isäntiään ja emäntiään joskus myös ulkona, jos isäntäväki on kesäisellä puutarharetkellä. He seisovat muutaman metrin päässä, valmiina palvelemaan, jos kutsu käy.

Täytyy miettiä tuota asiaa ehkä joskus myöhemmin, mutta kotimme ei ole niin suuri kuin tohtorin perheen kartano, että olisiko palvelusneiti sittenkin turhaa meille ?

Emmalla oli hauskaa Reginan kanssa - ja tietysti hänkin haluaisi nyt oman nukkekodin."

Amalia

MATOSTA 

Tällä hetkellä Amalian kodissa mattoina toimii muutama pieni pitsiliina. Sellaisia liinoja löytyy kirpputoreilta ja mummojen lipastoista. Kuvassa näkyvä on pieni pöytäliina, mutta minulla on myös virkattuja lasinalusia, jotka käyvät pikkumattoina. En tiedä, oliko tuollaisia mattoja oikeasti 1850-luvulla, mutta ainakin tällä hetkellä virkatut pyöreät matot ovat muotia. 

PALVELIJASTA

Meillä on vanha historiallinen valokuva sukumme kapteenin perheestä, joka on puutarhassa viettämässä kaunista kesäpäivää. Taustalla kuvassa näkyy muutaman metrin päässä seisomassa palvelijatar valkoisessa, pitkässä esiliinassaan. Kuva on noin 1800-luvun lopulta.

PÄIVÄMÄÄRÄSTÄ

Vuonna 1850 17.syyskuuta oli tiistai, vaikka nyt onkin perjantaipäivä.