Ulla-neiti oli siistimässä Armaan perheen ruokasalia, kun hän näki ikkunasta, että on tulossa vieras taloon. Hän meni avaamaan oven ja päästi vieraan sisään.
Vieras: "Hyvää päivää, onkohan herra ja rouva Armas kotona?"
 |
| Ulla-neiti ja uusi vieras. |
Ulla-neiti niiaa ja vastaa: "Kyllä on, kenet saan ilmoittaa?"
Vieras: "Kertokaa heille, että konsulin tytär, neiti Jyllenstierna, on tullut pikaisesti tervehtimään."
Ulla-neiti jättää vieraan odottamaan ja kiipeää raput ylös toiseen kerrokseen, missä Amalia, Henrik ja tytär Emma ovat salissa. Ulla-neiti ilmoittaa vieraan saapumisesta.
Henrik kysyy Amalialta: "Tunnemmeko hänet?"
Amalia vastaa: "Muistan hänet nuoruudestani, mutta hän muutti ulkomaille."
Amalia sanoo Emmalle: "Muista niiata tädille ja puhu vain, jos jotain kysytään."
Amalia sanoo Ulla-neidille: "Pyytäkää hänet tänne ja keittäkää teetä ja kahvia ja kattakaa pöytä ruokasaliin. Laittakaa tarjolle pikkuleipiä, joita leivoitte tänään."
Ulla-neiti vastaa: "Kyllä, rouva." Ulla-neiti menee alas portaita ja kutsuu vieraan saliin.
Neiti Jyllenstierna saapuu saliin ja Ulla-neiti menee keittiöön.
 |
| Neiti Jyllenstierna saapuu Armaan perheen saliin. |
Neiti Jyllenstierna: "Hyvää päivää, herrasväki. Toivottavasti en tule huonoon aikaan, kun näin yllättäen saavuin. Tulin tervehtimään teitä, koska palasin viime viikolla takaisin Kukkakylään ulkomailta. Asun isäni Amos Jyllenstiernan talossa. Luin siellä sukumme kirjaa ja huomasin, että me olemme kaukaista sukua keskenämme teidän, herra Armaan, kanssa. Halusin tulla tervehtimään sukulaista ja toivottamaan teidän koko perheelle hyvää joulua."
Henrik nousee kohteliaasti seisomaan ja sanoo: "Niinkö, tämäpä oli yllätys! En ole tiennyt sukulaisuudesta. Tervetuloa kotiimme, tässä on vaimoni, rouva Amalia, ja tyttäreni Emma. Pojat Tim ja Tom ovat ulkona laskemassa mäkeä."
Amalia: " Tulkaa toki istumaan, neiti Jyllenstierna. Ulla-neiti tarjoaa meille virvokkeita pian."
Emma hihkaisee: "Tädillä on ihana puku!"
Amalia varoittaa: "Shh, Emma.."
Neiti Jyllenstierna hymyilee ja sanoo: "Ei se mitään, me naiset huomaamme vaatetuksen. Olen ostanut tämän puvun ulkomailta."
Neiti Jyllenstierna pyörähtelee ympäri puvussaan Emman ihastukseksi.
 |
| Neiti Jyllenstierna esittelee pukuaan Emmalle. |
 |
| Ympäri pyöritään.. |
Neidin hatussakin on leveän lierin lisäksi sulka, helminauhat, pitsiä ja ruusuke.
Tummat kutrit on kiharrettu korkkiruuvikiharoille ja hienolla naisella on päivänvarjo talvellakin.
Neiti sanoo Emmalle: "Sinullakin on kaunis mekko. Pyörähdä sinäkin, että näen mekkosi."
Emma pyörähtelee mekossaan ja on onnensa kukkuloilla.
Neiti sanoo Emmalle: "Voit sanoa minua Lisbeth-tädiksi."
Emma vastaa: "Kiitos, Lisbeth-täti. Voitte sanoa minua Emmaksi."
Ulla-neiti kutsuu heidät pian ruokasaliin nauttimaan virvokkeita ja heillä on paljon puhuttavaa keskenään. Lisbeth-neiti kertoo matkoistaan ulkomailla ja haluaa kuulla kaikki uutiset Kukkakylästä.
Amalia vastaa: "Jos käytte postikonttorissa, kuulette varmasti kylän uutiset. Me emme tiedä niin paljon kuin rouva Junno."
Lisbeth-neiti naurahtaa: "Hih! Tosiaan, meidän mainio Justiina-rouva! Muistan kyllä hänet."
Vierähtää parisen tuntia rattoisasti jutellen, kunnes Lisbeth Jyllenstierna lähtee isänsä taloon takaisin.
Emma toteaa: "Olipa kiva täti!"
Henrik vastaa: "Tottamaar, onhan meille sukua! Mutta pitääpä kysyä herra konsulilta, saako sitä sukukirjaa joskus nähdä."
Amalia huokaa ja toteaa: "Miten täällä näyttää kaikki niin nuhruiselta? Meidän pitää kohentaa taloa, kun tulee niin hienoja vieraita ihan yllättäen."
Henrik lohduttaa: "Ihan hyvä täällä on vieraita ottaa vastaan. Älä rouvaseni huoli turhia. Ulla-neidin tekemät pikkuleivät syötiin kaikki lautaselta ja meillä oli hauskaa."
Amalia sanoo Ulla-neidille: "Pyyhikää neiti huomenna seinistä pölyt, tehkää matoille lumipesut ja peskää hyvin lattiat. Sen jälkeen kiillottakaa paremmat aterimet. Joulukin on jo nurkan takana."
Ulla: "Kyllä rouva."
❤💜❤